LEATEAtterin esiintyjän, Jari Miettisen, liekki palaa riemusta roihuten puheenmuodostuslausujaklovni Poll ka Pellinä. Tuotannossa on kahdeksan esitystä: neljä aikuisille ja neljä lapsille.
Lausuntaa:
Leikin näämme
Kesytetty
Hivus ilosi
Ilon vieriessä
Pöytäteatteria:
Hyvä
Tule
Pikkuinen
Kiskoivat
Tekstit ovat Aleksis Kiveltä, Antoine de Saint-Exupéryltä, Eino Leinolta ja Kalevalasta sekä kansantarustoista.
Puheenmuodostus (Sprachgestaltung) on Leateatterin äänentuotannon metodi, johon perustuu Miettisen omalla käsitteellä suusydäntaide, joka on lähtökohta, samaan tapaan kuin sormiharjoitukset pianon soitossa.
Impulssi on syntynyt lähes 100 vuotta sitten Rudolf Steinerin ja näyttelijä Marie Steiner-von Siversin virikkeestä. Metodi toteutuu äänteellisesti läpihengitetyssä puheessa, huomiolla siivilöiden puheen synnyttämät muodot.
Perus ilmaisumuotoja on kuusi, mutta niillä on juurensa aina 32/33 äänteeseen saakka.
Lausuntaesityksessä se tapahtuu Steinerin mukaan näin: ”Sisältö täytyy saavuttaa, ennalta omaksua ja tunteella läpäistä, sitten irrottautua siitä ja mennä puheenmuodostukseen.”
Meneminen tarkoittaa kuin heittäytymistä tuntevan suun temppeliin, luoda tuntevaa sydänlaatua suuhun, minkä laadun harjoittelemiseen tarvitaan porvarillinen määrä harjoittelua.
Silti oleellinen saavutetaan vasta vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, niin että yleisö saa mahdollisuuden tajuta vaistomaisesti tyydytyksellä oikean sävyn.
Steinerin maininta siitä, että parhaiten voi esittää puheenmuodostuksella sellaista tekstiä, jonka on oppinut ulkoa 30 vuotta sitten, avaa ehkä hieman käsittämään, että tämä taiteenmuoto ei ole päässyt vasta kuin hapuilevaan alkuun sata vuotta syntymästään.
Allegorisesti asiaa on esitelty LEATEAtterin teoksessa "Hivus ilosi" niin, että lopputulemana puheinstrumentista saatetaan havaita kalevalaisen kanteleen koppa, naulat ja kielet.
Tavoitteellista on päästä ymmärtävään kuulemiseen vastakohtana tavan kuulemisen ymmärtämiselle. Klovneria tuo tähän pyrkimykseen pysäyttävän sallivuuden avun filosofiallaan ja pyhyydellään. Toisaalta klovneria myös auttaa jonkinlaisen teatterin taian vaistomaisuuden laajenemista tietoisuuden piiriin.
LEATEAtteri elävöittää alati liikkuvaa puheen virtaa, jossa ymmärryksellämme elämme ihmisten vastavuoroisuuden kautta hengen ja aineen vuorovaikutuksessa. On huikeaa huomata puheen ilmaisumuotojen eleinä elävän puheen sisällä välillä kuuluen, välillä kadoten virrassa elävöittäen yleisön kiinnostuksen ja mielikuvituksen.
LEATEAtterin tarkoitus on siis vahvasti luoda taidetta, joka kehittää laadullisuutta puheeseen. Missiona on voimauttaa (empowering) ihmisiä kokemaan esitysten kautta, varsinkin puheen laadullisuuden ansiosta, omia sisäisiä kuvia (internal pictures).
Jari Miettisen taustaa:
Jari Miettinen s.1962 on näytellyt vuodesta 1977 alkaen. Taival jatkui nuoriso- ja ylioppilasteattereista ammattinäyttelijäksi Samppalinnan kesäteatterista kiinnitykseen moderniin nukkateatteriin, Teatteri Mukamakseen, Tampereelle, vuosiksi 1989–1995. Kiinnostus puheenmuodostukseen toi Jarin taas Helsinkiin, Snellman korkeakoulun puhe- ja draamataiteen opintoihin vuonna 1995, mistä hän valmistui näyttämötaiteilijaksi vuonna 1999.
Puhekoulutuksen aikana Miettinen innostui lausuntataiteesta ja sen seurauksena hän on synnyttänyt teattereita, nyt viimeisenä 20.11.2018 perustettu LEATEAtteri Oy, joka sai nimensä Aleksis Kiveltä ja tarkemmin hänen näytelmästä Lea *.
Jari Miettinen on ollut taiteilijajäsenenä Suomen Lausujain Liitossa vuodesta 2000 lähtien. Oppiarvoltaan Jari valmistui kasvatustieteen maisteriksi (KM), erityisesti varhaiskasvatus Oulun yliopistosta 21.6.2017, valmistaen Miten puhe on taidetta? nimellä pro gradu -tutkielman.
Yhteystiedot:
LEATEAtteri OY
c/o Jari Miettinen
Siltasaarenkärki 3 C 37
FI-00530 Helsinki
+358(0)440157573
https://www.youtube.com/channel/UCaaOxACRat6wNfzGC-1wSXQ
https://leateatteri.blogspot.com
*Lea-näytelmä oli ensimmäinen suomenkielinen ammattiteatteri näytelmäesitys. Ensi-esitys oli Helsingissä 10.5.1869. Leateatterin syntyessä tuosta ajankohdasta tuli kuluneeksi 150-vuotta.
